Työblogi: Lentokonepulaa, huijausta vai ihan vain logiikkaa?

Ajoittain saan työssäni lukea palautetta, jossa kyseenalaistetaan lentoliikenteen kehittämisen logiikkaa ja toisinaan jopa rehellisyyttä. Viime aikoina keskustelua on herättänyt airBalticin tuore ilmoitus uudesta reitistä: Riika–Oulu. Jotkut ovat kysyneet suoraan: ”Miksi meille Tampereelle ei saada lisää lentoja, jos kerran koneita voidaan lennättää Ouluunkin? Eikö meille ole väitetty, että lentoyhtiöillä on pulaa koneista?”

Vastaus on yksinkertainen: Ei, kukaan ei huijaa.

Lentoyhtiöillä ei ole konepulaa keskellä yötä. Kun Riian lentoaseman ilta-aalto on laskeutunut, ovat useimmat koneet palanneet yöksi ”kotiin”. Siinä missä aamulla ja illalla koneita tarvitaan eniten, on yön hiljaisissa tunneissa kalusto pitkälti parkissa. Yöllä niitä huolletaan tai sitten ne vain odottavat seuraavaa aamua.

Juuri näistä yöpyvistä koneista osa lähetetään meille pohjoiseen: Tampereelle, Turkuun, Helsinkiin ja tulevana kesänä myös Ouluun. Ne tuovat viimeiset iltamatkustajat kotiin ja jäävät odottamaan aamua. Aamun sarastaessa ne lähtevät täydessä lastissa viemään meitä Riian kautta kohti Euroopan aamua.

Tätä kutsutaan yöpyväksi koneeksi, ja se on esimerkki tehokkaasta, suunnitellusta lentotoiminnasta.

Lentokoneen tehtävä on lentää – ei odotella

Lentokone maksaa yhtiölle jokaisen maassa vietetyn minuutin aikana. Mutta tuottoa syntyy vain silloin, kun se on ilmassa. Siksi lentoyhtiöiden tavoitteena on maksimoida koneen käyttöaste, mielellään 10–12 tuntia tai enemmän vuorokaudessa. Finnairin entisessä lomalentolaivastossa saavutettiin maailmanluokan käyttöaste: koneet olivat ilmassa jopa 15–16 tuntia vuorokaudessa. Tämän periaatteen mukaan operoidaan myös nykyisin ja se on osa kestävää lentoliikennettä.

Oulun reitti ei ole Tampereelta pois – päinvastoin

Oulun uusi yhteys ei ole keltään muulta pois. Se ei ole pois Tampereelta, ei Turusta, ei Helsingistä. Meillä kaikilla on omat yöpyvät koneemme. Lentoreitit eivät ole nollasummapeli, jossa toisen voitto olisi toisen tappio. Päinvastoin – uusi yhteys on hyvä uutinen koko Suomelle, toki erityisesti Oulun alueelle. Se vahvistaa koko maan saavutettavuutta, lisää reittien tunnettuutta ja osoittaa, että Suomi kiinnostaa lentoyhtiöitä.

Me täällä Tampereella emme kilpaile Oulua vastaan. Emme vedä mattoa kenenkään alta, vaan vedämme samaa köyttä. Meitä yhdistää sama maantieteellinen realiteetti: olemme pohjoisen pussinperällä. Meillä on samat aamut, jotka lähtevät liikkeelle varhain. Meillä on sama halu päästä yöksi kotiin. Ja sama tarve saada yhteyksiä ilman, että jokainen matka alkaa tai päättyy yhdellä ylimääräisellä hotelliyöllä.

Yhteistyöllä rakennamme pysyvää

Lentoliikenteen kehittäminen on pitkäjänteistä, eikä yksikään yhteys synny sormia napsauttamalla. Jokainen yöpyvä kone Tampereella tai Oulussa on tulos neuvotteluista, kysyntäpotentiaalista, käyttöasteista ja kannattavuudesta. Työ on jatkuvaa ja pitkäjänteistä. Tampereella etsimme jatkuvasti uusia yhteyksiä, seuraamme markkinaa, rakennamme yhteistyötä ja teemme parhaamme, että reittejä tulee lisää, niin meille kuin koko Suomelle.

Olen iloinen Oulun puolesta. Toivon, mutta myös uskon, että reitti Riikaan löytää yleisönsä – aivan kuten Tampereelta on tehnyt. Tämä ei ole kilpailua vaan kehitystä, jota tarvitaan. Lentoliikenteessä ei ole kyse siitä, kuka saa mitäkin, vaan siitä, että me kaikki pääsemme liikkeelle sujuvammin, vastuullisemmin ja useammasta pisteestä.

Me täällä Tampereella teemme työtä sen eteen, että tulevaisuudessa vaihtoehtoja on enemmän, koska se tarkoittaa meille kaikille lisää ja parempaa saavutettavuutta.

Tervetuloa lennolle – oli lähtöpaikkasi mikä tahansa.

Tampereen lentoasema on kotikenttä, jonka puolesta työskentelen joka päivä.
Jaa kirjoitus Facebookissa: