Lentolippujen varaamisesta voisi kuvitella tulleen helppoa. Kirjoitat lähtöpaikan, määränpään ja matkustuspäivät hakukoneeseen, valitset halvimman vaihtoehdon ja maksat.
Käytännössä en kuitenkaan valitse lentoa koskaan pelkän hinnan perusteella. Vuosien kokemuksen ja aika monen lentolipun jälkeen katson kokonaisuutta: kuinka nopeasti minun täytyy päästä perille, minkä lentoaseman kautta matka kulkee, kuinka pitkä vaihto on, mitä matkatavarat maksavat ja syntyykö halvasta lipusta matkan aikana muita kustannuksia.
Halvin lentolippu ei nimittäin aina tarkoita halvinta matkaa. Eikä nopein yhteys välttämättä ole joka tilanteessa paras.
Kuinka kiire minulla oikeastaan on?
Ensimmäiseksi mietin, kuinka nopeasti minun täytyy päästä perille. Jos kyseessä on työmatka, jonka ohjelma alkaa tiettyyn aikaan, matkan kesto ja yhteyden luotettavuus painavat vaakakupissa aivan eri tavalla kuin silloin, kun olen lähdössä matkalle jossa perillä ei odota minuuttiaikataulu.
Suora lento on yleensä helpoin ja nopein vaihtoehto, mutta vaihtoyhteydet voivat olla huomattavasti edullisempia. Jos aikaa on, voin aivan hyvin käyttää matkantekoon muutaman tunnin enemmän. Toisinaan pidempi vaihtoaika on jopa mukava hengähdystauko: ehtii syödä, kävellä ja tehdä hetken töitä ilman, että tarvitsee juosta portilta toiselle.
Aina aikaa ei kuitenkaan kannata vaihtaa rahaan. Jos muutaman kympin säästö tarkoittaa kahta vaihtoa ja koko päivän matkustamista, alan laskea myös oman aikani arvoa. Erityisesti työmatkalla muutama tunti lisää perillä voi olla huomattavasti arvokkaampi kuin lentolipussa säästetty summa.
Kaikki vaihtokentät eivät ole samanlaisia
Jos vaihtoehtoja on useita, katson tarkkaan myös sen, minkä lentoaseman kautta vaihto tapahtuu. Vaihtokentällä on yllättävän suuri merkitys siihen, kuinka sujuva koko matka on.
Amsterdam (AMS) on ollut pitkään omia suosikkejani.
Schipholin lentoasema on valtava, mutta sen logiikka on minulle tuttu ja vaihtaminen sujuu yleensä kohtuullisen selkeästi.
Siirtymät Schipholissa ovat pitkiä, eli niihin kannattaa varata aikaa oman kävelyvauhdin ja jaksamisen mukaan.
Pariisin Charles de Gaullen lentoasema (CDG) puolestaan on omalla listallani lähes kauhujen kenttä – siitä huolimatta, että se on suuresti rakastamani kaupungin päälentoasema. Terminaalien, bussikuljetusten ja turvatarkastusten yhdistelmä saa minut varaamaan vaihtoon mieluummin reilusti aikaa, mielellään vähintään kolme tuntia, joskus enemmänkin. CDG:n kautta pääsee kyllä lähes kaikkialle maailmassa, mutta jos voin valita toisen reitin ilman kohtuutonta hintaeroa, usein valitsen.
Ja sitten on tietenkin Riika (RIX), itselleni se kaikkein tärkein ja läheisin vaihtokenttä. Tampereelta lähdettäessä Riika avaa sujuvat yhteydet eri puolille Eurooppaa ja kauemmaksikin.
Kenttä on riittävän kompakti, jotta vaihtaminen on yleensä helppoa, eikä jatkolennolle siirtymiseen tarvitse samanlaista henkistä valmistautumista kuin joillakin Euroopan suurimmista lentoasemista.
Pelkkä vaihtoaika ei siis kerro kaikkea. Tunti pienellä ja tutulla kentällä voi olla aivan riittävä, kun taas suurella lentoasemalla sama aika voi tarkoittaa tiukkaa juoksua passintarkastuksen, turvatarkastuksen ja terminaalinvaihdon läpi.
Aikainen lento voi tulla yllättävän kalliiksi
Lentojen hinnoissa voi olla saman päivän aikana suuria eroja. Aikainen aamulento saattaa olla halpa, koska se ei sovi kaikille. Toisinaan juuri aamun ensimmäinen lento voi olla päivän kallein, koska liikematkustajat haluavat perille ennen työpäivän alkua.
Hintaa vertaillessa katson aina, mitä valittu lentoaika tarkoittaa käytännössä. Jos edullinen aamulento vaatii hotelliyön lähtökaupungissa, se ei ehkä olekaan halvin vaihtoehto. Hotelli, ruokailut, kuljetukset ja mahdollinen pysäköinti voivat maksaa saman verran kuin lentolippu – joskus enemmänkin.
Myöhempi lento voi säästää hotelliyön hinnan, kun matkalle ei ole välttämätöntä lähteä edellisenä päivänä. Silloin hieman kalliimpi lentolippu saattaa pienentää koko matkan kustannuksia. Työmatkalla säästöä voi syntyä myös päivärahoista ja pysäköintikuluista.
En siis vertaa vain kahta lentoa, vaan kahta matkakokonaisuutta:
- lentolipun hintaa
- matkatavaroiden ja istuinpaikkojen maksuja
- matkoja lentoasemalle ja sieltä pois
- mahdollista ylimääräistä yöpymistä
- ruokailuja ja muita odottelun aikana syntyviä kuluja
- matkaan käytettyä aikaa
- sitä, kuinka hyvin aikataulu kestää mahdollisia häiriöitä.
Kun nämä laskee yhteen, vaihtoehtojen järjestys voi muuttua kokonaan.
Kannattaa vilkaista myös businessluokan hinta
Tämä unohtuu monelta: itse tarkistan usein myös halvimman businessluokan lipun.
Täydessä koneessa tai lähellä lähtöpäivää economyluokan halvimmat varausluokat voivat olla jo loppuunmyytyjä. Jäljellä oleva economylippu saattaa silloin maksaa lähes saman verran kuin halvin businesslippu, ja joskus businessluokan lippu voi olla jopa edullisempi.
Tämä ei tietenkään ole tavallisin tilanne, mutta sitä tapahtuu. Siksi hintahakua ei kannata rajata automaattisesti vain economyyn.
Euroopan lennoilla businessluokan istuin on yleensä sama kuin economyssa, keskipaikka vain jätetään tyhjäksi. Hintaan yleensä kuitenkin sisältyy ruumalaukku, istuinpaikan valinta, pääsy loungeen, tarjoilua lennon aikana ja joustavammat muutosehdot.
Olen itse ollut menossa messuille useamman laukun kanssa tilanteessa, jossa businesslippu matkatavaroineen tuli halvemmaksi kuin economylippu lisämatkatavaroineen. Matkustusluokan nimen sijasta kannattaa siis verrata sitä, mitä lipun kokonaishintaan sisältyy.
Ostan lipun mieluiten suoraan lentoyhtiöltä
Matkustan paljon, joten pyrin ostamaan lentolippuni suoraan lentoyhtiöltä. Jos lento peruuntuu tai aikataulu muuttuu, asiointi suoraan lennosta vastaavan lentoyhtiön kanssa on yleensä selkeämpää kuin tilanteessa, jossa varauksen välissä on vielä nettimatkatoimisto.
Käytän silti hakukoneita ja nettimatkatoimistoja hintojen ja reittien etsimiseen. Niiden avulla näkee nopeasti, millaisia vaihtoehtoja on olemassa. Kun sopiva lento löytyy, tarkistan yleensä saman matkan lentoyhtiön omalta sivulta ja vertaan hinnan lisäksi lipun ehtoja ja sitä, mitä hintaan oikeasti sisältyy.
Ja vielä yksi tärkeä huomio: jos se vain on mahdollista, lentoliput kannattaa maksaa luottokortilla.
Luottokortilla maksaminen tuo lisäturvaa esimerkiksi silloin, jos lentoyhtiö tai lipun myynyt matkatoimisto ajautuu konkurssiin eikä maksettua lentoa järjestetä. Jos sinulla on oikeus saada rahat takaisin myyjältä, voit vaatia hyvitystä myös luottokortin myöntäneeltä pankilta. Pelkillä lentolipuilla ei nimittäin ole konkurssitilanteessa samanlaista erillistä turvaa kuin matkapaketeilla.
Sama varaus ei aina tarkoita samaa lippua
Matkatoimisto kuitenkin pystyy yhdistämään samaan matkaan eri lentoyhtiöitä tavalla, jota lentoyhtiöiden omilta sivuilta ei löydy. Se voi tehdä reitistä edullisemman tai tarjota kokonaan uusia vaihtoehtoja.
Tässä täytyy kuitenkin olla tarkkana – erityisesti nettimatkatoimistoja käytettäessä. Se, että lennot näkyvät samalla varausvahvistuksella, ei välttämättä tarkoita, että ne ovat samalla lipulla tai että lentoyhtiöillä on sopimus matkustajan ja matkatavaroiden siirtämisestä jatkolennolle.
Jatkolento voi jopa lähteä eri lentoasemalta. Näin voi käydä esimerkiksi Pariisissa: ensimmäinen lento saapuu Charles de Gaullen lentoasemalle, mutta jatkolento lähteekin Orlysta. Silloin edes 3–4 tunnin vaihtoaika ei välttämättä riitä.
Mikäli kyseessä on tällainen itse järjestettävä vaihto, ei ensimmäiselle lennolle tehty lähtöselvitys kata seuraavaa lentoa. Jos mukana on ruumalaukku, se täytyy noutaa vaihtoasemalla matkatavarahihnalta ja jättää uudelleen lähtöselvitykseen.
Vaikka matkustaisi vain käsimatkatavaroilla, voi joutua kulkemaan maahantulon ja uuden turvatarkastuksen kautta. Käytäntö riippuu lentoasemasta, matkan loppukohteesta, terminaaleista ja siitä, pystyykö seuraavalle lennolle tekemään lähtöselvityksen etukäteen.
Jos ensimmäinen lento myöhästyy niin paljon, että jatkolento jää väliin, uuden lennon järjestäminen jää matkustajan vastuulle. Joillakin nettimatkatoimistoilla on erikseen tarjottavia turvia tällaisia tilanteita varten, mutta niiden ehdot kannattaa lukea tarkasti.
Joskus yksinkertaisesti rakennan reitin itse
Toisinaan ostan lennot tarkoituksella erillisille lipuille, etenkin silloin, kun matkassa on mukana halpalentoyhtiöitä, joilla ei ole sopimusta matkatavaroiden siirtämisestä toisen yhtiön lennolle.
Silloin varaan vaihtoon niin paljon aikaa, että ehdin tarvittaessa noutaa laukun, tehdä uuden lähtöselvityksen ja kulkea turvatarkastuksen kautta. Varaudun myös siihen, että ensimmäinen lento voi myöhästyä.
Erilliset liput voivat tuoda huomattavia säästöjä ja mahdollistaa reittejä, joita ei muuten olisi tarjolla. Samalla oma vastuu kasvaa.
Mitä tärkeämpi matka ja mitä tiukempi aikataulu, sitä vähemmän olen valmis rakentamaan liian herkkää korttitaloa.
Jos seuraavana aamuna alkaa tärkeä kokous, en mielelläni jätä matkan onnistumista itse järjestetyn vaihdon varaan.
Täydellistä lentoa ei yleensä ole
Lentolipun varaaminen on lopulta kompromissien tekemistä. Yhdessä matkassa tärkeintä on hinta, toisessa nopeus ja kolmannessa mahdollisimman pieni riski siitä, että jokin menee pieleen.
Joskus valitsen halvimman lennon. Joskus maksan enemmän saadakseni suoran yhteyden, paremman aikataulun tai yhden ylimääräisen illan kotona. Joskus lennän mutkan kautta, koska minulla ei ole kiirettä ja säästö on riittävän suuri.
Tärkeintä on tietää, mistä maksaa – ja mitä saa vastineeksi.
Lentolipun hinta on vain yksi numero. Matkan todellinen hinta muodostuu rahasta, ajasta, vaivasta ja joskus myös siitä, kuinka paljon hermoja on valmis käyttämään päästäkseen perille.