[Otsikko: Aleksis Kivi]
Kolmen elämän yhteensovittaminen ei aina käy kuin laulu ja tanssi. Ja ei, en nyt tarkoita useita henkilöitä vaan tällä kertaa ihan omaa itseäni ja elämäni kolmea tasoa. Ensimmäisessä eli kotielämässä olen kahden nuoren aikuisen ihmisen äiti, melkein viisikymppinen, melkein vaihdevuosinen ja nuoren saksanpaimenkoiran, vielä nuoremman maatiaiskissan ja dorgi-koiran (corgi+mäyräkoira) emäntä. Näistä viimeksi mainituista ja tempauksistaan saat varmasti lukea paljonkin täältä sivuiltani.
Toinen elämä on elämäni rakkaus, jonka parissa teen päätyöni eli ilmailu ja lentoliikenne. Päivisin kehitän Pirkanmaan alueen lentoliikennettä ja kansainvälistä saavutettavuutta parhaani mukaan.
Ilmailu on aina ollut sydäntäni lähellä ja tiesin jo 4-vuotiaana tämän olevan oma alani. Ilmailijan elämänvaihetta on takana lähes 30 vuotta ja olen ehtinyt matkan aikana toimimaan alalla myös yrittäjän saappaissa. Tämä on elämässäni se suurin intohimo ja sieluni palon kohde.
”Olen etuoikeutetussa asemassa saatuani tehdä päivätyöni ilmailun parissa koko tähänastisen aikuiselämäni ajan.”
Matka ei ole aina ja joka kerta ollut mutkatonta ja helppoa, mutta ammatillisesti ja kokemuksena en vaihtaisi päivääkään pois – joitakin yksittäisiä hetkiä ehkä kyllä. En tiedä toista työtä ja uraa, jossa olisin päässyt näkemään, kokemaan ja oppimaan niin paljon kuin lentoliikenteen parissa työskennellessäni. Olen tutustunut mahtaviin ihmisiin ja päässyt tekemään uskomattomia asioita, sekä myös vaikuttamaan historiaan omalla vaatimattomalla osuudellani. Olen etuoikeutetussa asemassa saatuani tehdä päivätyöni ilmailun parissa koko tähänastisen aikuiselämäni ajan.
Kolmas elämäni on elämää kaupantätinä. Teen sivutyönä keikkaa K-kaupoissa ja minut voikin bongata eri K-Markettien, K-Supermarkettien ja Citymarkettien kassoilta muutamina iltoina viikossa. Kaupantätinä olen tehnyt keikkaa yli 30 vuoden aikana useammassa otteessa. Tämä viimeisin keikkarupeama Pirkanmaalla on kestänyt lähes kolme vuotta.
Kaupantädin työ on täydellinen vastapaino päätyölleni ja usein sanonkin sen olevan rakas harrastus, joka tuo leivän pöytään. Siinä missä päätyöni maksaa peruselämän kulut ja menneen elämänvaiheen yritystoiminnasta ristiksi jääneet velat, niin kauppahommissa tienataan ruokarahat. Keikkatyöläisellä kauppa vaihtuu, joskus jopa joka päivä, mutta siinä on tämän työn suola. Tänä talvena olen tätä suolaa vähentänyt ja teenkin suurimman osan vuoroistani samassa kaupassa.
”Kirjoitukseni eivät myötäile mitään tiettyä aihetta vaan sekoittavat elämän osa-alueet yhdeksi iloiseksi räsymaton kudelmaksi.”
Elämään liittyy toki myös paljon muuta, jota avaan sitten aikaa myöten näissä pakinoissani. Yksi asia, mitä olen kauan harkinnut ja miettinyt, on päätös kirjoittamisen aloittamisesta. Olen aina rakastanut kirjoittamista, mutta koskaan ei ole rohkeus riittänyt ja olen ollut itse itseni pahin kriitikko ja este. Päätinpä sitten ylittää kynnyksen ja aloittaa tämän blogin.
Kirjoitukseni eivät myötäile mitään tiettyä aihetta vaan sekoittavat elämän osa-alueet yhdeksi iloiseksi räsymaton kudelmaksi. Elämä on iloista värien sekamelskaa ja välillä vähän hapsottavia kuteen- tai langanpätkiä siellä täällä. Joskus on liiat rönsyt leikattava pois ja vähän repsottavia reunoja uudelleen solmittava, ihan niin kuin elämässäkin.
Toivottavasti viihdyt juttujeni seurassa.